Ammatillinen koulutus taistojen kenttänä
Mitä luennon valossa opettajan tila/ vaikutusmahdollisuudet näyttää?
Mitä/ketä ammatillinen koulutus/opetus palvelee?
Aukesiko sinulle joku uusi näkökulma tähän aiheeseen?
Tällä kertaa yritän kirjoittaa luennon aikana suoraan muistinpanot tähän oppimispäiväkirjaan, katsotaan mitä tulee…
Näyttää sille, että ammatillinen opettaja on rakenteellisten muutosten armoilla, kuinka opetuksen suuret linjat ovat muodostuneet tai kuinka ne suunnitellaan muodostuvan ja siellä on sitten toimittava. Mielenkiintoiseksi jäi luennosta mieleen juuri tuo lähihoitaja koulutuksesta otettu esimerkki, elinhän itse opiskelijan tuon muutosvaiheen, jossa tarkoitus oli hyvä, saada moniosaajia kentille, jossa aikaisemmin koulutus oli tuottanut suppeamman osaamisalan hoitajia. Nyt haluttiin laaja-alaisempaa näkemystä työelämään. Kumpi siis oikeasti laahasi perässä koulutus vai työelämä? Minä koin uutena lähihoitajana valtavaa muutosvastarintaa työelämässä, koska kykyihimme ei luotettu ja uudistettua koulutusta pidettiin pätevöitymisen esteenä. Itse oppiahjoni yritti meihin opiskelijoihin valaa uskoa omaan ammattiosaamiseemme ja sen voimalla edelleen yritän valaa tuota luottamusta työelämään kun opiskelijoita siellä ohjaan.
Tuntuu siis että työelämä ja koulutusmaailma on ollut aikaisemmin ja on edelleen hieman hakoteillä toisistaan…
Koulurakenteet ovat ehkä hieman kuitenkin jäykät jossain suhteessa ja opettajan pedagogiset valmiudet ja luovuus tulee istuttaa näihin rakenteisiin. Itse koen näin käytännön kautta oppijana edelleen noiden rakenteiden olevan aika haastavia hahmottaa kokonaisuudessaan. Vaikka ymmärrän ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen erot, on tuo verkostojen ja tulkintojen erot säädöksiä kohtaan välillä aika hurjiakin opettajien kahvipöytäkeskusteluissa. Kuinka esim. rakenteet tukevat tuota pedagogiikkaa ja mikä on opiskelijan oppimisessa pedagogiigasta kiinni ja mikä opiskelijan tai opettajan asenteista?
II-asteen ammatillisessa tutkinnossa olen kyllä tyytyväinen opettajan asemaani, voin mielestäni kuitenkin suorittaa tehtävääni suhteellisen vapaasti ja saan vaikuttaa itse myös OPS:in sisältöjen suunnitteluun, siinä pystyy tuota luovuutta käyttämään. Jotenkin kun noita kaavioita katselen, niin näyttää kuitenkin sille, että me opettajamme olemme siellä hierarkian alimmalla portaalla, jotkut muut tahot ja toimielimet tekevät ne päätökset, me olemme ”vain” se suorittava taho, joka tuon perustehtävän suorittaa…
Oppilaitosten autonimia tuntuu kyllä menneen eteenpäin vuosien saatossa kun luentoja kuuntelee, eli se on hyvä asia. Onko sitten hyvä asia, että eri paikoista valmistuvat hoitajat voivat olla kovin eri opin saaneet? Meillä ainakin opettajat ovat kyllä niin korkean työmoraalin omaavia, että uskon tason olevan valmistuvilla edelleen korkea HDO:lla. Onko se myös korkealla niissä pienissä oppilaitoksissa, jossa on taloudellisesti tärkeää saada opiskelijoita valmistumaan? Oppilaitosten sijoittuminen suomenkartalle on myös mielenkiintoista, voidaanko tällä jotenkin ohjata tuota koulutusta ja asiantuntijuuden sijoittumista maassamme tai kuntien imagoon liittyviä tekijöitä??
Opettajan koulutustaso on aihe mikä kovasti myös on mietityttänyt jo aiemmin. Opettajat ovat pätevämpiä ja pätevämpiä, mutta ammattikoulujen opiskelijat puhuvat ihan eri kieltä kuin nämä kovin korkeasti koulutetut opettajat… Jos työelämä on kaukana opistomaailmasta, on mielestäni opettaja ja opiskelijakin ajoittain aika kaukana ymmärryksestään siitä mitä ammattikoulussa tehdään.
Se kuulostaa kyllä hyvälle, että korkeakoulu ja ammattikorkeakoulumaailma ovat lähentymässä pikkuhiljaa toisiaan.
Taas tuntuu sille, että olen mennyt ”peppu edellä puuhun”, kun aloitin opettajan työt ennen pedagogista pätevyyttä. Tämä luento kyllä avasi aika paljon sitä, miltä kantilta yhteiskuntatieteilijä ja opettaja voikaan tätä perustehtävää laajemmalla silmällä katsella. Kuinka opetus ja koulutustaso vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja mitkä vaikutukset sillä on maantieteellisesti työmarkkinoihin ja ihmisten sijoittumiseen. Mitkä vaikutukset tällä kaikella on maamme nuorten sijoittumiseen tulevaisuudessa ja millä tasolla haluamme pitää tuota osaamistamme.
Teemaluennon kuuluvuus oli aika huono, yleisön kommentit eivät kuuluneet, joten luennon kuunteleminen vaati kuulijalta aika paljon, että pysyi välillä mukana mistä puhutaan…
Nostit Karin luennosta sen oleellisen esiin - joskus tässä tuntuu, että kaikki muut politiikan osa-alueet: elinkeinopolitiikka, aluepolitiikka tuntuvat jopa ihan sanelevan koulutuspolitiikankin :-).
VastaaPoista