Pedagogiset opinnot olleet hieman katkolla kasvatustieteen appron tehtävien takia. Voiko niitä edes toisistaan erottaa? Olen työstänyt opetus ja oppiminen –jakson tehtäviä. Ensimmäinen käsitteli sosiokulttuurista oppimista ja se tuntui varsin mielekkäälle tavalle katsella oppimista ja mitä minun tulee opettajana ottaa huomioon opiskelijoita ohjatessani. Taustat ja menneisyys, mistä he kaikkine moninaisine kulttuuri- ja kehitystaustoineen tulevatkaan; sillä kaikella on luonnollisesti merkitystä. Toisaalta myös omat taustani taas vaikuttavat siihen, kuinka olen itse oppinut asioita ja kuinka niitä opetan omille opiskelijoilleni. Oman oppimisen ymmärtäminen ja tiedostaminen auttaa kummasti myös ymmärtämään opiskelijoita paremmin. Seuraava tehtävä samaan kurssiin liittyen käsitteli kognitiivista psykologiaa ja tuon kirjan käsittely vaati minulta aikaa ja uudelleen ja uudelleen lukemisen aloittamista alusta. Aihe ei jotenkin saanut minua innostumaan. Päätin hypätä ensimmäisen kappaleen yli ja siirtyä vauvaiästä suoraan nuoruuteen. Tämä auttoi, pääsin kiinni asiaan ja sain kuin sainkin työstettyä tämänkin aiheen läpi. Eli ymmärrys vielä ajattelun ja henkisten resurssien liitämisestä tuohon sosiokulttuuriseen oppimiseen antaakin jo huomattavasti kattavamman kuvan ihmisen oppimisesta elämänkaaren kaikissa vaiheissa.
Tänään olen saanut tehtyä myös HEKSiä ja skypenkin sain toimintaan. Ensimmäiset kuulumiset vaihdoin jo pienryhmän Anun kanssa. Tekniikka hieman hirvittää, mutta yksi tämän kurssin pääannista minulle varmaan tulee olemaan tuon tekniikan oppiminen ja hyödyntäminen tulevaisuudessa omassa opetuksessa.
Tilanne kartoitus tehty, olen ollut tänään reipas HEKSin teon kanssa ja sitä ajatustyötäkin on tullut tehtyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti