Aamun olin seuraamassa huomattavasti kokeneempaa kolleegaa toisessa oppilaitoksessa. Kurssi oli sama, jota itse olen nyt viemässä verkkoon. Heti kättelyssä kiinitin huomiota siihen, että kurssi on koottu ihan eri tavalla ja painotukset aivan erilaisia kuin omassa opinahjossamme. Lähihoitajia voi siis valmistua ilmeisemminkin kovin eriopein...
Opettaja oli koonnut varsin massiivisen (100sivua) käsittävän oman tietopaketin kurssille, jota käsiteltiin kolmessa osassa. Jokainen osio piti sisällään pienen osakokeen. Osakokeiden keskiarvo määritti kurssin arvosanan. Tietopaketti piti sisällään hyvin tarkkaa tietoa yhteiskuntamme laista ja asetuksista, ikään sidonnaisista oikeuksista ja velvollisuuksista, sekä taloudenhoitoon ja kansantalouteen liittyvää tietoutta. Huh, ihan hengästyin kun silmäilin pakettia läpi, pystyvätkö opiskelijat todella sisäistämään tuon kaiken kurssilla? Painotus oli kurssilla selkeästi lain puitteissa toimimisessa ja velvollisuuksien ja oikeuksien sisäistämisessä. Meillä kurssi on lähdetty toteuttamaan lähinnä aikuiseksi ja kansalaiseksi kasvamisesta ja oman elämän hallintaan liittyvien seikkojen ymmärtämisestä. Lait ovat vielä jossain kaukana....
Huomion arvoista oli mielestäni sekin, että luokassa istui tunnin alkaessa vain 5 opiskelijaa, yli puoli tuntia myöhässä tuli yksi opiskelija. Näistä viidestä opiskelijasta yksi nukkui koko opetuksen ajan, tuo kuudes myöhässä tullut nukahti myös. Molemmat otsat pulpettia vasten. Kaksi opiskelijaa oli kovin aktiivisia ja kaksi oli aivan hiljaa. Opettaja oli kertonut myös selkeät säännöt tunneillensa, epäasiallisesta käytöksestä (kiroilusta) varoitus ja kahdesta varoituksesta ulos. Taukoa pidettiin tasan kymmenen minuuttia, ajastin kävi ja ovi meni lukkoon.
Luokassa oli tosiaan aika rauhallista, koska keskustelu oli vain opettajan ja kahden opiskelijan välistä. Nuo kaksi saivat varmaan aika paljon irti. Ehkä nuo kaksi hiljaistakin sai opetuksesta omalla tavallaan kuuntelemalla paljon irti. Järjestyshäiriöitä ei ollut. Mitä nuo kaksi nukkuvaa oppivat? Miten heidät huomioidaan? Toisaalta vain kaksi, mutta kuitenkin 33% opiskelijoista... Miten tilanteeseen reagoisi säljö-kaikkoslainen opettaja? apua, minäkin meinasin nukahtaa....
Nuo oppitunnit kuluivat kurssilla selkeän luentomaiseen tapaan. Opiskelijat etenevät materiaalia lukien ja etukäteen tulostettuja kysymyksiä järjestyksessä läpi käyden. Näin kurssi etenee alusta loppuun. Kysymyspapereista sitten näihin osakokeisiin tuli useampia kysymyksiä, joihin tuli osata vastata. Toisaalta jos sinulla oli tuo materiaalipaketti ja kysymykset, pystyit opiskelemaan kurssin itsenäisestikin. En tiedä oliko tuo nyt hyvä juttu.
Tuntien jälkeen keskustelimme opettajan kanssa opiskelijoista ja selvisi, että opiskelijoita on ryhmässä usein yhtä paljon kuin meilläkin, osa nyt vaan lintsasi kun oli aamun ensimmäiset tunnit ja osa on tippunut matkan varrella pois. Kurssi oli opiskelijoilla toisella lukakaudella kun meillä se sijoittuu heti opintojen alkuun, ensimmäiseen jaksoon ensimmäiselle lukukaudelle. Lähiopetusta tuossa oppilaitoksessa oli 1ov kurssissa 28t, kun meillä se on pudonnut 24:ään tuntiin. Eroja siis opetuksessa ja sen järjestämisessä on.
Mieleeni tuli kyllä käydä uudestaan omaa kurssiani läpi. Tarkentaa tehtävien annossa sitä, mitä opiskelijoilta odotetaan ja miksi tämä asia tulee oppia. Toisaalta opin myös sen, että minä en ole edelleenkään opettaja joka luennoi. En pysty tuohon, en osaa noita pykäliä niin tarkkaan läpi ja pitääkö minun? Ja pitääkö opiskelijan? Mikä se olikaan tämän kurssin tarkoitus? Luetaanpa OPS uudestaan ja pohditaanpa kurssin sisältöä uudemman kerran...
On aina kiinnostavaa saada tällä tavoin uutta näkökulmaa omaan työhön. Mielestäni lopussa esittämäsi kysymykset ovat enemmän kuin paikallaan.
VastaaPoistaVaikka tavoitteet olisivatkin täsmälleen samat, ne voidaan varmasti saavuttaa monin eri tavoin. Ei luennointi välttämättä ole paras ratkaisu, vaikka toisiin tilanteisiin se epäilemättä sopiikin.