4.5.2018 Johtajuuden ristiriidat

Ensi kohtaaminen äänikirjan kanssa ja tykkäsin kovasti! Ruuhkassa istuminen tai kodin siivous sai ihan uutta kulmaa kun kuunteli samalla mielenkiintoista tekstiä.

Itsellä jäi tästä kirjasta ensimmäisenä tuntuma, että sitä oli kiva kuunnella kun esimerkit olivat tältä vuosikymmeneltä. Johtajuuden paradikmojen pohdinta vei ajatusta siihen, että teki niin tai näin, kaikkia ei tosiaan voi aina miellyttää. Johtajan tulee osata perustella päätöksensä ja toimintansa, vaikka kaikkia perusteluita ei aina koko työryhmälle voikkaan kertoa.

Asioilla on aina kaksi puolta. Asioilla on enemmän kuin kaksi puolta. Ja harmaata aluetta paljon siellä välissä.... Tuli mieleeni myös suositella koko tiimille ja organisaatiolle kirjaa, jokaisen tulisi ymmärtää, että johtajuus on ennenkaikkea valintoja, jotka perustuvat tietoon. Aina kaikkea tiedossa olevaa ei voi jakaa kaikille, mutta organisaatiossa työskentelevien tulisi voida luottaa siihen, että johtajat perustuvat päätöksensä tietoon. Vaikkakin joskus on kahdesta pahasta valittava se pienempi paha.

Oma lukunsa on se, että jos johtajat ja johto menettävät tuon luottamuksensa. Silloin tilanne on vaikeasti takaisin saavutettavissa.

Lukemisesta intoutuneena päätin nyt laittaa myös kirjavinkki -haasteen koko henkilökunnalle. Saas katsoa, jäänkö yksin haasteideni kanssa... ;)

Johtajuuden ristiriidoista jäi myös kytemään ajatus omasta työstä ja sen hallinnasta. Päivät sisältää aina ristiriitoja ja näkemyseroja. Ovatko ne oikeasti kuinka isoja ristiriitoja ihmisten ja näkemysten välillä vai teemmekö niistä suhteettoman suuria?

15.4.2018 Idiootit ympärilläni

Meillä oli toteutussuunnitelmien työstöpäivä opistolla ja mukaan olivat päivän vetäjät ottaneet useita kirjoja, jotka käsittelivät tiiminvetämistä, johtajuustaitoja ym. valmentamiseen liittyvää. Olen nyt useassa yhteydessä törmännyt kirjaan Idiootit ympärilläni (Thomas Erikson) ja käteenhän tämä jäi lainaksi.

Sinällään ei ehkä uutta ja mullistavaa tullut tässä kirjassa, mutta jälleen kerran oli hyvä muistutus siitä, että toisen ihmisen ymmärtäminen helpottaa kummasti vuorovaikutustilanteissa. Hämmentävää oli myös se, että muutama opettaja sanoi veikkaavansa, että olen väriltäni punainen. Itse alkuun olin sitä mieltä, että en ole. Perhe kyllä totesi myös luettuaan kursoorisesti kirjaa, että kyllä muuten olet punainen... No, taidan olla sitten.

Olen vakaasti sitä mieltä, että jotta saan tiimin toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, tulee minun myös tunnistaa tiimiläisten tavat toimia. Jos tämän ymmärrän, saan varmasti heistä myös parhaan tuloksen työhön ilman, että provosoin heitä ikäänkuin väärään suuntaan. Joskus kuitenkin näkee, että joku on aivan väärässä paikassa. Hän ei toimintatavoiltaa sovi juuri tiimiin jossa on tai tehtävään jossa toimii. Nämä onkin sitten tilanteita, että haasteellista niihin puuttua. Kyse on kuitenkin persoonallisuuden piirteistä ja meillä ei niiden mukaan pätevyyttä katsota.

Realistinen unelma tiimi ei ehkä siis kuitenkaan ole erilaisista persoonallisuuksista koostuva ryhmä, vaan sellainen, jossa osataa nhuomioida jokaisen persoonalliset piirteet ja tavat toimia. Kerkeääkö tiiminvetäjä ja esimies aina sitten tsempata juuri oikealla tavalal tiimiläisiään? Juuri niinkuin olisi tarpeen?

Jokaisella on myös tuo työrooli ja osa persoonallisuudesta jää pimentoon. Tiedänkö siis oikeasti, millaisia henkilöitä johdan?

Summa summarum, hyvänä esimiehenä olen ainakin halkukas tätä asiaa selvittämään ja kiinnittämään siihen huomiota. Ajatuksen virtaa taasen tämä ;)

10.4.2018 LAT päivä livenä

Tapasimme ryhmän kanssa ensimmäistä kertaa kasvotusten ja tiimivalmentaja oli myös paikalla. Päivä toteutettiin tiimivalmennuksen keinoin ja se oli kyllä varsin silmiä avaava. Alkuun koin pientä epämukavuusalueelle joutumista, toimin oman tiimimme lilla treenarena tuon päivän. Kuitenkin päivä oli tosi antoisa ja en tuntenut oloni hankalaksi kovinkaan pitkään tuossa roolissani.


Jotenkin päälimmäiseksi jäi omat oivallukseni esimiehenä toimimisesta ja kuinka muuttaa omaa toimintaani valmentavaan suuntaan. Toinen tunne oli tuo yhteisen ymmärryksen muodostuminen päivän mittaan. Ensimmäisessä tehtävässä meidän tuli tutustua artikkeliin ja työstää siitä ajatuksia. Kuinka eri tavalla luimmekaan tuota artikkelia! Kun tiimit kerääntyivät keskustelemaan artikkelista, olimme nostaneet aivan eri asioita esille ja näin ollen tuo yhteinen asian koonti toi taas uutta näkökulmaa asioihin. Kyllä tiimissä on voimaa!


Koin saavani kollegoilta paljon ja pääseväni taas flow -tilaan. Oli hauska myös huomata, että kolleega/-t eivät edes ymmärtäneet, kuinka paljon sain heiltä tuon päivän aikana. Tunsin kuuluvani tiimiin!


Matka jatkukoon!

19.3.2018 Työilmapiirit kuntoon

 Luettavana tällä kertaa oli suhteellisen tuore Antti Aron kirja työilmapiirit kuntoon.


Kuten aikaisempikin lukemani kirja viestitti peiliin katsomisesta, niin teki tämäkin. Miten voin itse vaikuttaa ilmapiiriin ja sen syntyyn ja hyvän fiiliksen pysymiseen. Vaikkakaan esimies ei ole siitä yksin vastuussa. Kirjassa tuodaankin esiin tunteiden kokeminen ja niiden ilmaisemisen erot. Ne ovat kaksi eri asiaa, tunnemme jotakin ja sitä tunnetta ei välttämättä voi tilata tai käskeä, mutta miten sen tunteen ilmaisemme on oma asiansa. Työilmapiiri on myös oma henkilökohtainen kokemus omasta ympäristöstään, silloin jokaisessa kohtaamisessamme tulee pienetkin asiat isoon rooliin.
Kirjassa oli luku koskien arvoja ja sen olemista työilmapiirin kivijalkana. Miten arvot näkyvät koko kokonaisuudessa, koko yrityksessä? Ne eivät ole vain sanahelinää ja toteudu asiakaskohtaamisissa vaan niiden tulee näkyä kaikessa toiminnassa kaikissa kohtaamisissa. Pystymmekö siihen?


Työilmapiiri ja johtaminen on kaikenkaikkiaan aika herkullinen aihe pohdittavaksi, valtaa ja sen käyttöä ei oikeastaan voi sivuuttaa vaan kysymys vallasta ja sen käytöstä täytyy mielestäni aina katsoa rehellisesti asia pöydälle nostaen. Valtaahan on monenlaista ja sitä voidaan käyttää monella tavalla.


Vuorovaikutus on myös aina se aihe, joka jokaisessa henkilöstökyselyssä nousee kehittämisen kohteeksi. Miten sitä voi parantaa? Aro tuo kirjoituksessaan esiin työntekijän "rapsutetuksi tulemisen tarpeen". Kaikkea ei voi hoitaa säjhköisesti vaan tulee olla aidosti läsnä ja keskustella kasvotuste,. Tarve tulla aidosti huomioiduksi. Meidän arvoihin on kirjattu kohtaaminen ja se onkin mielestäni avain kysymys, mitä nissa kohtaamisissa tapahtuu? Millaisia ne ovat, live vai verkko? Silmiin katsominen? Kiire vai kiireettömyys? Kuulenko toista ihmistä aidosti?


Jälleen esiin nousee myös valmentava ote työhön ja johtamiseen. Valmentaminen tuntuu olevan nyt päivän sana ja siihenhän me olemmekin jo kiinnittäneet huomiota. Toinen päivän sana on Lean, siihenkin on lukulistallani teoksia vaikka tätä "ilmiötä" on keskusteltu saunamme lauteilla jo viimeiset 20 vuotta.


Aro tuo näkemyksensä myös hitorian vaikutuksesta organisaatioon ja meillähän on oppilaitoksessa vahvat juuret ja jokaisella kampuksella omansa. Miten siis saamme kuitenkin nyt yhteisen latvuksen aikaiseksi vahingoittamatta juuria? Konsultaatioapua emme varsinaisesti ole nyt käyttäneet, mutta kouluttautumista oman valmentavan otteen löytymiseen olemme suosineet. JA hyvä niin!


Kirjan loppusuoralla on muistilista vielä siitä, mitä jokainen voisi tehdä hyvän työilmapiirin saavuttamiseksi itse. Niin yksinkertaisia ja helppoja asioita. Miksi ne unohtuvat?


1) Keskity työhön, perustehtävääsi
2) Kohtele kanssaihmisiäsi työpaikalla kunnioittavasti ja arvostavasti
3) Tukeudu faktoihin. Älä levitä huhuja älkä perusta mielipiteitäsi vaikutelmiin vaan tosiasioihin.
4) Ole avoin erilaisuudelle ja erimielisyydelle
5) Tarjoa ja ota vastaan apuja, tukea ja neuvoja.
6) Siedä keskeneräisyyttä toisissa ja erityisesti itsessäsi.
7) Vaihda mielipiteitä, anna ja ota vastaan palautetta
8) Kunnioita pelisääntöjä ja toisen rajoja.
9) Korjaa epäkohdat, joihin voit vaikuttaa. Ilmaise epäkohdat muille, jos et voi niihin vaikuttaa. Älä valita pikkuasioista
10) Huolehdi aktiivisesti työstä palautumisesta


Kohta kuusi kolahti mulle koviten...

14.3.2018 LAT aamupäivä

Skypeä aamulla koko osallistujaporukan kanssa. Erittäin hyviä lukuvinkkejä tuli ja jotenkin innostuin nyt uudella tavalla tästä omasta pestistäni. Olen ehkä ollut hieman kireähkö kaiken tämän kiireen ja hässäkän keskellä, mitä ensimmäinen vuosi tiimipäällikkönä on tuonut tullessaan uudessa organisaatiossa. Mutta kun pääsin ikäänkuin riuhtaisemaan itseni pinnalle ja pääsin flow-tilaan pitkästä aikaa, tuntuu että nyt kannattelee jo ihan eritavalla. Opiskelu ei siis tuonutkaan lisää painetta ja stressiä vaan se toi lisää eväitä kaaoksen hallintaan. Perspektiiviä, yhteisöllisyyden tunnetta ja ymmärrystä. Yhteisen ymmärryksen lisääntyminen jotenkin kiteyttää aina vaan peremmin, että mitäs me ollaankaan tässä tekemässä ja kuinka se joukkue toimii. Laajennettu jory tai tämä meidän LAT-poppoo on myös oma joukkueensa/tiiminsä, jolla on oma tehtävänsä ja tavoitteensa.


Harmittaa edelleen hieman, että en pääse nyt kuitenkaan koko tutkintoa suorittamaan, koska minulla on taustalla tuo johtamisen erikoisammattitutkinto. No, eihän se kuitenkaan estä minua opiskelemasta, oppimasta ja selvittämästä näitä asioita, vaikka en uutta tutkintoa saakkaan. Sekin tässä nyt hieman harmittaa, että kun into olisi ollut siihen OPH:n tutkintoon, on tutkinnon perusteet työn alla OPH:lla. Jälkijunassa reformiin nähden mielestäni.


No, tästä mennään nyt eteenpäin ja lähden hahmottelemaan oppimissopimusta itselleni. Positiivisen kautta... ;)

9.3.2018 Hauskan oppimisen vallankumous

Ensimmäinen LAT:iin liittyvä lukutehtävä on käsittelyssä. Teoksena on Lauri Järvilehdon Hauskan oppimisen vallankumous.


Kirja kertoo oppimisen hauskuudesta ja flowsta. Itse jäin tosiaan miettimän sitä, että saammeko itse opiskelijan innostumaan jos emme itse ole innoissamme? Saammeko opettajan innostumaan jos esimiehinä emme ole itse flowssa? Mielestäni emme. Kirjassa ei sinänsä ehkä uutta alkumetreillä tullut, mutta kivasti se pöllytti omaa väsynyttä ajatusmaailmaa. Olin jo toisaalta unohtanut, että ei tämä oma puurtaminen ole vain omaa puurtamista, vaan jatkuvasti viestitän ympärilleni omalla asenteellani olemassa olevaa tilaa. Onko kaikki vaikeaa tässä muutoksessa vai onko muutos innostava mahdollisuus?

Koin jotenkin ajatuksissani lähteväni taas uudella tavalla lentoon, orastavaa flowta havaittavissa!


Kirjasta sai vinkkejä oman flown löytämiseen ja sen tunnistamiseen, miten tuohon tilaan voisi päästä. Jatkuvasti toki mietin omaa työtäni ja myös flow:n tartuttamista toisiin, ensin pitää kuitenkin ottaa oma toiminta haltuun. Aikamoista itsetutkiskelua tämä...
Olemme usein todenneet, että kaikessa tässä muutoksessa meidän tulee löytää se yhteinen ymmärrys asioille ja mielenkiintoinen muistutus kirjassa olikin tuo semantiikkaan tutustuminen taas pitkästä aikaa. Miten ymmärrämme asiat ja olemme yhteisessä ymmärryksessä mistä kulloinkin puhumme.


Sanat ja käsitteet eivät merkitse samoja asioita kaikille. 2. Oppiminen ja aivot. Järvilehto

Ehkä liian usein pidämme itsestään selvyytenä, että kaikki ymmärtävät asian joka on käsittelyssä samalla tavalla. Itse huomaan ajoittain ajattelevani, että onko tätä asiaa nyt pakko vatuloida, eikö tämä ole jo selvä. Miten päästä siis siihen tilaan, että kaikki olemme yhteisessä ymmärryksessä, mutta emme yli analysoi kaikkea. Kuten valitettavasti opetushenkilöstöllä on usein tapana ;)

Viereisessä kuvassa oleva kissa voisi yhtä hyvin olla reformi, toteutussuunnitelma, koulutussopimus/oppisopimus, tiimipedagogiikka....

Olemme järjestäneet opistolla erilaisia tukipalveluita pilvin pimein jo lain vaateesta, kuin omasta kokemuksesta opiskelijoiden kanssa. Niitä tukipalveluita on huimasti enemmän kuin silloin kun allekirjoittanut opiskeli aikanaan lähihoitajaksi. Järvilehto tuo kirjoituksessaan esiin Ryanin ja Decin huomautuksen: "Opiskelijat, joita ohjataan liikaa, menettävät aloitekykynsä mutta myös oppivat huonommin varsinkin jos oppiminen on monimutkaista ja vaatii käsitteellistä, luovaa prosessointia". Tämän allekirjoitan, ohjaamme liikaa. Ohjaammeko myös opettajia liikaa? Pitäisikö kannustaa enemmän itseohjautuvuuteen ja ratkaisukeskeisyyteen tiimeissä?
Järvilehdon kirjassa esiin tuodut ajatukset oppimisesta ja pelillisyydestä saa ajatukseni enemmaän ja enemmän aikaisempaan opettajan työhöni. Palan halusta lähteä rakentamaan uutta opsia digi-muotoon ja käänteisen luokkahuone ajattelun kautta vetää totsi osittain peleihin.... Miten saan nyt esimiehenä tämän flown ja ajatuksen virran opettajiin... Järvilehto tuo pelimaailmassa toteutuvat kolme psykologista perustarvetta esiin: autonomian kokemus - maailmat ovat vapaasti tutkittavia, kompetenssin kokemus - pelit on täynnä ankaria taisteluita ja vaativia tehtäviä, sekä yhteenkuuluvuuden kokemus - mahdollisuus pelastaa esim. satojen asukkaiden kylä ja tuntea itsensä merkittäväksi. Parhaimmillaan pelien kautta oppijasta tulee siis itseohjautuva ja sisäinen motivaatio vie häntä eteenpäin tarttuen aina uusiin haasteisiin päästäkseen pelissä eteenpäin. VOI, olisimpa enemmän nörtti kuin käsityöläinen niin osaisin tätä lähteä viemään heti käytäntöön, nyt olisi innostus päällä!! Eli motivaatio oppia. Eli eikun opettelemaan miten tätä toteutettaisiin..


Hauskan oppimisen vallankumouksessa tulee myös hyvin esiin jo meillä suunnitteilla olevan valmentavan oppimisen vakiinnuttaminen arkeen. Valmentaminen ja ohjaaminen tiedon äärelle. Opettajan rooli on siis jotain ihan muuta kuin aikaisemmin ja sitä me nyt opettelemme, niin opettajat kuin opiskelijatkin. Se opettajan rooli on siis ennen kaikkea tarjota se monipuolinen ympäristö oppia ja inspiroida uutta oppijaa. Teoksessa tuodaan myös esiin tuo ajatus ytojen integraatiosta, kuinka ytojen oppiminen osana isompaa kokonaisuutta olisi huomattavasti mielekkäämpää kuin sen irrottaminen omaksi siivukseen jota on vaikea ymmärtää kuuluvaksi kokonaisuuteen esim. lähihoitajan työssä. Järvilehto tuo kirjassa esiin myös mielenkiintoisen Carol Dweckin nimeämän kasvun asenteen joka moninkertaistaa oppimisen. Järvilehto itse ehdottaa, että kasvun asennetta oppii esim. opettamalla opiskelijoita epäonnistumaan. Eli sekin on ok ja siitä sitten ponkaistaan taas eteenpäin ja oikeaan suuntaan.


Ihmettelen itsekkin, että kuinka paljon sain irti tästä kirjasta. Meinaan ilosanomaa myös viedä eteenpäin. Se että itse innostuu asioista näkyy varmasti myös ulos päin ja siihen pitäisi pyrkiä. Yritän opetella olemaan vähemmän happama perusilmeeltäni ja innostumaan ja innostamaan myös muita omalla asenteellani. Olipas hienoa aloittaa LAT- koulutuksen luku-urakka näin inspiroivalla kirjalla. Nyt on rima korkealla jatkoa ajatellen!

5.3.2018 Minä osaan.fi

Selkeääkin selkeämpi raportti minä osaan.fi sivustolta. Tiedän, että minulla on tiukka kuri itselleni osaamisessa, en koe osaavani juuri yhtään mitään... Yritän nyt kuitenkin tätä "ruoskaa" itsessäni poistaa ja miettiä, että miten arki pyörii, mihin tarvitsen lisää oppia ja mikä sujuu. Monesti kuulen osaavani ja olevani hyvä asioissa, vaikka itse kokisin muuta. Tässä siis yksi ammatillisen kasvun paikka. Arvioinnin olen tehnyt niin, että aika keskiverto taidan monessa kohdassa olla. Eniten ehkä tuo mittaristo ja tuloksellisuus minua hämmentävät, itse usein pidän laadullisista arvioinneista mutta nyt on ehkä käännyttävä ajattelemaan enemmän kvantitatiivisten mittarien antamia tuloksia... Oppia ikä kaikki :) Jokatapaukessa olen hitaasti lämpenevä kantapään kautta oppija, kun lähden flow:hun se on sitten menoa...




Kauppa, hallinto ja oikeustieteet -> Kauppa ja hallinto -> Lähiesimiestyön ammattitutkinto

Päiväys: 27.02.2018

Numeroiden selitykset: 1 = En osaa 2 = Osaan vähän 3 = Osaan hyvin 4 = Osaan erinomaisesti ? = En osaa sanoa
Arvio   Tutkinnon osa -> kohdealue -> ammattitaito
=====   ==========================================
2.92    Lähiesimiestyön ammattitutkinto
2.92    Lähiesimiehenä toimiminen
2.85        Tutkinnon suorittaja johtaa työryhmää ja sen työskentelyä.
2               hankkii liiketoimintaympäristöstä työn kannalta keskeistä tietoa eri lähteistä
              KOMMENTTI: Liiketoimintaympäristö?
3               ohjaa työryhmän päivittäistä toimintaa organisaation liiketoimintamallin ja tavoitteiden
mukaisesti
3               työskennellessään hyödyntää organisaatiossa olevaa osaamista
3               varmistaa, että työryhmän jäsenet tuntevat toiminnalle asetetut tavoitteet
3               tukee ja ohjaa työryhmää kannustavasti tavoitteiden saavuttamisessa
3               huomioi työryhmän jäsenten erilaisuuden ja edistää toiminnallaan työryhmän
jäsenten välistä tasa-arvoa ja oikeudenmukaista kohtelua
3               varmistaa työryhmänsä jäsenten työhyvinvoinnin ja puuttuu ongelmatilanteisiin
3               tekee päivittäisiä töitä toimien esimerkkinä työryhmän jäsenille
3               varmistaa annettujen resurssien puitteissa työryhmän sujuvan ja tuloksellisen
työskentelyn
3               vastaa roolinsa mukaisista velvoitteista ja noudattaa toimintaa ohjaavia säädöksiä
sekä organisaation ohjeita
3               varmistaa, että työryhmässä noudatetaan alan säädöksiä, erityisesti työlainsäädäntöä
sekä alan sopimuksia ja viranomaismääräyksiä
3               puuttuu ongelmatilanteisiin ja hoitaa haasteelliset vuorovaikutustilanteet ratkaisukeskeisesti
3               hoitaa joustavasti työryhmän viestinnän suomen tai ruotsin kielellä
              KOMMENTTI: Ruotsi ei onnistu
3               edistää työryhmänsä vuorovaikutusta ja ottaa vastaan palautetta päivittäisen työn
johtamisessa
3               antaa rakentavaa ja motivoivaa palautetta työryhmälle ja sen jäsenille
3               toimii puheenjohtajana tehtävänsä edellyttämissä palavereissa ja laatii palaverimuistioita
2               seuraa työryhmänsä työn tuloksellisuutta ja raportoi siitä hyödyntäen organisaation
raportointijärjestelmiä
              KOMMENTTI: tuloksellisuuden raportointi vielä kehittymässä...
2               seuraa ja arvioi oman alueensa taloudellisia tunnuslukuja
              KOMMENTTI: En ole tehnyt tätä juurikaan
3               kirjaa ja tallentaa työryhmän toimintaan liittyvää tietoa
              KOMMENTTI: Mitä tällä tarkoitetaan?
3               käsittelee työryhmän toiminnasta kerättyä tietoa yhdessä työryhmän kanssa sekä
raportoi tuloksista esimiehille tai muille sidosryhmille.
              KOMMENTTI: Tarvittaessa varmasti onnistuu kyllä, vaikka en nyt ihan saa kiinni mitä tässä haetaan...
3.00        Tutkinnon suorittaja ohjaa ja perehdyttää työtehtäviin.
3               valmistelee organisaation ohjeistuksen mukaisen perehdytyssuunnitelman eri
yhteistyötahojen kanssa
3               arvioi perehdytettävän osaamisen tai osaamisen päivitystarpeen suhteessa työtehtävien tai opintojen tavoitteiden edellyttämään ammattitaitoon
3               sopii perehdytykseen liittyvistä tavoitteista, toimenpiteistä, vastuista ja aikataulusta
3               tiedottaa järjestelyistä organisaatiossaan
3               varmistaa perehdytysmateriaalin ajantasaisuuden
3               ohjaa ja perehdyttää työtehtäviin, niissä vaadittavaan ammattitaitoon sekä työhön
liittyviin säädöksiin perehdytyssuunnitelman mukaisesti
3               varmistaa, että perehdytettävä toimii ohjeiden ja säädösten mukaisesti
3               seuraa perehdytettävän osaamisen ja ammattitaidon kehittymistä varmistaen
perehdytykselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen
3               käyttää monipuolisia, perehdytettävän lähtötasoon ja tavoitteisiin sopivia ohjaus- ja
perehdytysmenetelmiä
3               toteuttaa ohjausta ja perehdytystä kannustavasti ja antaa rakentavaa palautetta
3               hoitaa yhteydenpidon ja viestinnän eri yhteistyötahoihin
3               kerää palautetta perehdytyksessä käytetyistä menetelmistä ja aikataulusta
3               kerää palautetta ja arvioi omaa ohjaus- ja perehdytysosaamistaan
3               keskustelee esimiehensä kanssa perehdyttämisen kehittämisestä.
3.00        Tutkinnon suorittaja arvioi omaa ja työryhmänsä toimintaa.
3               arvioi työryhmän toimintaa ja työn tuloksellisuutta yhdessä työryhmän kanssa
3               arvioi työryhmän osaamis- ja kehittymistarpeet
3               tekee arvioistaan johtopäätökset ja kirjaa muutostarpeet
3               esittelee esimiehelle perustellut kehittämisehdotukset
3               arvioi omaa osaamistaan ja ammattitaitoa saamansa palautteen perusteella sekä
määrittää omat kehittymiskohteensa.